Kuinka striimaat YouTubessa

Syksyn alussa Humakissa ilmestyy opetushenkilökunnalle suunnattu opetusteknologiaa esittelevä teos, jossa pedagogiset asiantuntijamme kertovat kokemuksiaan erilaisten opetuksessaan käyttämistä digitaalisista palveluista. Kirjoitin teokseen omiakin ajatuksiani. Yhden artikkelin kirjoitin tässäkin blogissa esittelemästäni Kahootista ja toisen YouTube -striimauksesta. Lukemalla tämän tekstin, osaat jatkossa itsekin tehdä livestriimausta – jopa monikameratuotantona – YouTubeen. Kenties olet seuraava Pewdiepie!

YouTuben edut striimauksessa

YouTube tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon muille striimaus- ja tallennuspalveluille sekä verkkokokoustyökaluille (webinaarit). Se yhdistää suoran lähetyksen mahdollisuuden ja vuorovaikutteisuuden sekä videoiden tallennepalvelun yhteen ja samaan käyttöliittymään. Tallennettuja suoria lähetyksiä on mahdollista trimmata ja editoida myöhemmin YouTubessa.

YouTuben etuja ovat:

  • Suurimmalla osalla käyttäjistä on Google-tili.
  • Palvelu on ilmainen.
  • Striimattu video tallentuu automaattisesti käyttäjän YouTube –kanavalle ja on sieltä helposti jaettavissa muihin sosiaalisen median palveluihin.
  • Voit käyttää useampaa videolähdettä (kameraa, PC:n työpöytää)
  • Katsojien määrää ei ole rajoitettu. Live-katsojia voi olla vaikka miljoona.
  • Voit luoda videon päälle tekstitunnisteita.
  • Voit jakaa videostriimiin tietokoneesi työpöytänäkymän.
  • Palvelu mahdollistaa kaksisuuntaisen videokeskustelun (hangout), jossa käyttäjän lisäksi videoyhteydessä voi olla yhdeksän muuta ihmistä.
  • Voit tallentaa halutessasi kaikkien kymmenen osallistujan videot yhteen videoon.
  • Palvelussa on tärkeimpiä vuorovaikutteisiin verkkokokouksiin liittyviä (webinaari) toiminnallisuuksia, joten palvelua voidaan hyödyntää myös pienimuotoisissa verkon yli tapahtuvissa palavereissa.

Seuraavaksi esittelen, kuinka teet live-lähetyksen YouTubeen. Oletus on, että sinulla on jo Google-tili eli olet esimerkiksi Gmailin käyttäjä.

YouTube-kanavan luominen

Jotta voit striimata YouTubessa, sinulla täytyy olla palvelussa oma kanava, jonne videot tallentuvat. Kanavan luominen tapahtuu kirjautumalla sisään YouTubeen Google-tunnuksellasi. Klikkaa palvelun oikeassa yläkulmassa olevaa Kirjaudu sisään –nappia.  Kirjoita käyttäjätunnuksesi ja salasanasi avautuvaan ikkunaan ja paina uutta Kirjaudu sisään –nappia.

youtube streamaus
Kirjautuminen Googlen palveluihin

Eteesi avautuu palvelun etusivu. Oikealla ylhäällä näkyy kuvasi, mikäli olet sellaiset Googleen ladannut. Ellet siinä näkyy esimerkkikuvan kaltainen sininen ihmisikoni. Luodaksesi kanavan, klikkaa esiin valikko sivun yläreunassa olevan YouTube-logon vieressä olevasta menusta. Valitse ja klikkaa kohtaa ”Oma kanava”.

Oma kanava
Kanavan luominen YouTubeen

Eteesi avautuu ikkuna ”Luo kanava YouTubessa”. Täytä sinne kanavasi tiedot. Jotta striimaus on mahdollista, YouTube luo automaattisesti käyttäjälle myös Google Plus-profiilin.

Google +
Youtube ja Google + tili pitää ainakin toistaiseksi linkata tänne.

Ellet halua, että kanavan nimi on oma nimesi, voit luoda sille oman originaalin nimen klikkaamalla kohtaa ”Käytä yrityksen nimeä tai muuta nimeä klikkaamalla tätä”. Esimerkissäni muokkaan kanavan nimeksi Wilman WideoLuennot ja kun luokka on valittu ja käyttöehdot on hyväksytty, painan ”Valmis” -nappia.

YouTube -kanava ja asetukset
Kanava-asetukset YouTubessa

Sen jälkeen kanavasi on luotu. Voit kustomoida kanavallesi oman etusivukuvan ja ladata siihen oman kuvakkeen (pikkukuva vasemmalla) ja kanavan kuvan (iso kuva). Kuvake tulee profiilikuvastasi Google Plussan puolelta. Lisää haluamasi profiilikuvat (klikkaa kynäikonia). Tätä tehdessäsi YouTube -palvelu vie sinut muokkaamaan profiilia Googlöe Plussan puolelle. Kuvan päivittymisessä saattaa mennä aikaa, joten älä turhaan hämmenny, mikäli kuvaa ei heti näy YouTube -kanavasi puolella. Itse jouduin esimerkkitapauksessani lataamaan kanavakuvat uudestaan YouTubeen seuraavana päivänä. Tässä palvelun bitit lienevät hieman ”sekaisin”.

YouTuben käyttöehtojen ja sääntöjen hyväksyminen

Kanavakuvien yläpuolella on linkki ”Videonhallintaohjelma”. Sitä klikkaamalla pääset hallintapaneeliin, jossa voit muokata kanavallesi ladattujen tai sinne tallentuneiden striimattujen videoiden otsikoita, kuvauksia ja hakusanoja. Ne kannattaa täyttää huolellisesti, sillä ne helpottavat videoittesi löytymistä YouTubessa. Mikäli haluat ladata kanavallesi muilla tavoin tallennettuja videoita, lisäät ne kanavallesi helposti klikkaamalla sivun yläreunassa profiilikuvakkeesi vieressä olevaa Lataa –nappia.

Striimaaminen tapahtuu videonhallintaohjelman kautta. Seuraavasti.

  1. Valitse ”Live-tapahtumat” (UT 7).
  2. Klikkaa ota Live-keskustelut käyttöön. YouTube pyytää sinua vahvistamaan puhelinnumerosi. Tämä siksi, ettei videokanavia käytettäisi vääriin tarkoituksiin. YouTube lähettää sinulle ilmaisen kuusinumeroisen vahvistuskoodin, jolla se varmentaa puhelinnumeron aitouden (Kuva UT8).

Huomaa, että sitoudut tällä toimenpiteellä noudattamaan YouTuben käyttöehtoja ja esimerkiksi tekijänoikeussäädöksiä (kuva UT 9).

YouTube kanavan ehdot
Ehtojen hyväksyminen on edellytys kanavan käyttämiselle.

Kun olet hyväksynyt nämä, voit aloittaa live-lähetykset YouTubessa.

Suora lähetys YouTubessa

Suoran lähetyksen tekemiseksi sinun täytyy ensin täyttää lähetyksestäsi taustatietoja, määritellä sen alkamisaika, joka voi olla heti tai ajastettuna joskus myöhemmin sekä määritellä lähetyksesi julkisuusasetukset. Klikkaa videonhallintaohjelmassa kohtaa Luo suora lähetys –nappia.

Suora live youtube
Suoran lähetyksen määrittäminen YouTubessa

Täytä avautuvalle sivulle tarvittavat lähetystäsi koskevat tiedot. Samat tiedot siirtyvät kanavalle jäävään videotallenteeseen. Voit muokata niitä jälkikäteen videonhallintaohjelmassa.

Kun olet täyttänyt tiedot, klikkaa kohtaa ”Aloita suora lähetys”.

Live YouTube
Livelähetyksen määrittäminen YouTubessa

Tässä oletetaan, että aloitat suoran lähetyksen samantien ja olet valinnut alhaalta vaihtoehdoksi helpon Google Hangout on Airin kautta tehtävän suoran lähetyksen. Hyväksy siirtyminen Hangoutiin ja eteesi avautuu striimausikkuna. Sen toiminnallisuudet ovat.

Hangout
YouTube livelähetyksen (Hangout) ikkuna ja toiminnallisuudet
Hangout-sessio ja YouTube
Google Hangout mahdollistaa kaksisuuntaisen vuorovaikutteisen livelähetyksen ja esitysgrafiikkaa videokuvan päällä.
  1. Keskusteluikkuna (chat). YouTuben suora lähetys on vuorovaikutteinen ja mahdollistaa teksti- ja videovuorovaikutuksen osallistujien välillä. Se soveltuukin hyvin esimerkiksi verkkoseminaarien, kokousten tai muiden tilaisuuksien pitämiseen.
  2. Ruudun jakaminen. Voit jakaa opetustilanteessa omalta tietokoneeltasi haluamasi ohjelman näkymän. Se voi olla esimerkiksi kaikkien osallistujien yhdessä samaan aikaan työstämä Google Driven dokumentti, video, powerpoint- tai prezi-esitys tai mikä tahansa koneellasi pyörivä ohjelma.
  3. Kuvan ottaminen lähetysruudusta. Tätä olen käyttänyt harvoin.
  4. Voit säätää ikkunasta lähetykseesi osallistuvien näkymisen livelähetyksessä ja siitä tehtävässä tallenteessa. Voit tallentaa youtubeen videon, jossa kaikkien osallistujien toiminta näkyy tallenteessa tai vain oma päälähetyksesi. Tämä on kätevä toiminnallisuus esimerkiksi ryhmätöiden kaikkien jäsenten osallistumisen tallennukseen.
  5. Valvomo, jossa voit mykistää osallistuvien mikrofoneja tai poistaa videoita näkyviltä. Voit myös säätää etäosallistujan mikrofonin äänentasoa.
  6. Hangout Toolbox. Tämä ohjelma ei ole asennettuna oletuksena lähetysikkunaan ja joudut asentamaan sen. Löydät ohjelman klikkaamalla kohtaa 8. Suosittelen tämän ohjelman lataamista, koska vain sen avulla saat livelähetyksesi päälle kätevän tekstin (ks.kuva). Teet sen näin: Valitse Toolbox ja seuraa asennusohjeita. Ohjelman asentuminen saattaa vaatia ikkunan sulkemista ja avaamista uudestaan. Toolboxin avulla voit luoda videoihisi alhaalla kuvaruudussa näkyvän tekstin/tekstejä, jonka voit pitää päällä koko lähetyksen ajan tai aina tarvittaessa. Kuvaruutukaappauksen oikealla puolella olevat toiminnallisuudet liittyvät Toolboxiin.
  7. Google Effects toiminnallisuudella voit lisätä videohahmosi päälle ”hassuja” hattuja, viiksiä, äänitehosteita yms. Uutuutena on kokeiluasteella ja osin keskeneräisenä (tilanne 06/2015) myös taustakuvan vaihto. Esimerkkikuvassa olen käyttänyt taustan blurrausvaihtoehtoa.
  8. Lisää sovelluksia. Täältä voit ladata livelähetystäsi ja verkkokokoustasi varten erilaisia yhteistoimintaohjelmia kuten esimerkiksi piirrostyökalun tai musiikinteko-ohjelmia.
  9. Lisää osallistujia. Tästä saat linkin, jonka voit lähettää osallistujille, jotka haluat kutsua vuorovaikutteiseen sessioon kanssasi. Voit kutsua henkilöt myös heidän google-tunnuksillaan, mikäli tiedät ne.
  10. Mykistä oma mikrofonisi.
  11. Sulje oma videolähetyksesi [hetkeksi]
  12. Säädä videon vaatiman kaistan leveyttä. Mikäli verkkoyhteytesi on hidas, HD-laadun kytkeminen päältä varmistaa lähteyksesi perillemenon.
  13. Monikameravalinta. Äänen valinta. Kaiuttimesi valinta. Voit kesken lähetyksen valita eri kameralähteen. Kameroita voit kykeä USB-lähteisiin niin monta kuin niitä on. Valintaikkuna ei näy katsojille lähteyksen aikana (kuten ei mikään muukaan toiminnallisuuden valinta lähtetyksen aikana). Valitse kamera alasvetovalikosta. Tutustu kameroiden nimiin ennen lähetystäsi.
  14. Sulje puhelu. Tästä napista lopetat lähetyksesi.
  15. Lower Third –valinta, kun olet painanut 6:sta. Kohdassa määrität kuvaruudussa näkyvän tekstin. Huomaa, että näet tekstin itse ”takaa”. YouTuben striimausikkunassa teksti näkyy oikein perin. Voit kääntää videon peilikuvaksi on/off-tekstin vieressä olevaa kuvaa klikkaamalla (Mirror local video) Teksti on aina samassa kohdassa, alimmassa kolmanneksessa kuvaruudulla. Sitä ei voi vaihtaa.
  16. Kun olet määrittänyt videon päällä näkyvän nimesi, antanut alatekstin (esimerkiksi tittelisi tai verkkosivusi osoitteen), ladannut logosi ja määrittänyt laatikon tehostevärin, voit tallentaa asetukset ja tyylin sitä kuvaavalla nimellä ja käyttää samaa tekstiä myöhemmin.
  17. On/Off –kohdassa määrität näkyykö teksti vai ei. Voit käydä vaihtamassa tekstin tai poistamassa sen kesken lähetyksen ja valinta ei näy muille.
  18. Aloita lähetys. Tätä klikkaamalla aloitat suoran lähetyksen. Suora lähetys näkyy noin minuutin viiveellä youtube-kanavallasi, mutta Hangout-osallistujille normaalin viiveen puitteissa.

Huomaa, että voit huoletta käyttää kaikkia toiminnallisuuksia. Niiden avaamat ponnahdus- tai valintaikkunat eivät näy tallenteessa tai suorassa lähetyksessä. Alla olevassa kuvassa näet, miten livelähetys näkyy YouTube-kanavan etusivulla ja kuinka se näkyy isommassa videoikkunassa sellaiselle käyttäjälle, joka ei ole vuorovaikutteisesti mukana Hangout-sessiossa.

Hangout ja livelähetys YouTubessa
Valmis YouTube kanava ja Hangout-sessio katsojan näkökulmasta.

Kokemuksia YouTube -livelähetyksistä

YouTube suora lähetys on nopea ja helppo toteuttaa, kun käyttäjätili ja kanava ovat valmiina. Toteutus ei vaadi korkeaa teknologista osaamista ja korkealaatuinen lähetys rajoittamattomalle määrälle vastaanottajia on mahdollista toteuttaa HD-tasoisilla webkameroilla varsin edullisesti.

Palvelu sopii hyvin luentoihin, ryhmätehtäviin ja vuorovaikutteisiin kokouksiin (webinaareihin), joissa osallistujat työskentelevät saman dokumentin parissa. Lisäksi se soveltuu erityisen hyvin tietokoneohjelmien opettamiseen tai tiedotustilaisuuksien pitämiseen suorana verkossa.

Ilmaisuutensa takia palvelua voi suositella esimerkiksi opiskelijoille. Etuna Skypeen verrattuna on, että ryhmätyötilanne voidaan taltioida ja välittää sellaisenaan valmentajalle.

Videota voi myös editoida. Helppokäyttöinen youtube-videoeditori, jolla voit pätkiä videosi helpommin lähestyttäviin pienempiin osiin löytyy youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/editor. Mikäli olet sisäänkirjautunut palveluun, palvelussa olevat videot ovat käytössäsi editointia varten automaattisesti.

Opetusteknologia opas verkossa

Tämä artikkeli on ilmestynyt Humakin Opetusteknologiaoppaassa, jossa kerrotaan, kuinka voit hyödyntää digitaalisia verkkopalveluita opetuksen apuna.

Ystävänpäivä, joka mullisti internetin

Kymmenen vuotta sitten, 14.2,2005, kolme eBaystä lähtenyttä kaverusta perustivat YouTuben. Tuota ystävänpäivää voidaan hyvällä syyllä sanoa päiväksi, joka mullisti internetin. Tänään, tasan kymmenen vuotta myöhemmin, videoliikenteen osuus kaikesta internetliikenteestä on huimat 79%.

Liikenteen kärjessä ovat Netflix (32%) ja Youtube (19%, kesäkuu 2014). Kasvu on ollut huimaa, sillä vielä marraskuussa 2013 videoliikenteen osuus oli 53%. Video on muuttanyt myös mobiili-internetin ja videoliikenteen osuus mobiilidatassa oli vuoden 2014 lopussa 53%.

Ensimmäinen Youtubeen lataamani video

Youtube ehti vanheta vain vuoden, kun Google osti palvelun itselleen 1.65 miljardilla dollarilla. Hyvä ostos, sillä tänä päivänä Youtube on [läntisen] maailman toiseksi suosituin hakukone. Hämmästelen, etteivät organisaatiot ole ymmärtäneet tätä vielä päivittäisviestinnässään. Videotuotantoon kuluva aikakaan ei voi olla syynä, sillä olisin tehnyt tämän blogipostauksen videona kirjoittamista nopeammin.

Mopo savuaa -video on kirvoittanut katsojissa varsin kiivasta kommenttia. Mökkimopon kampuran stefan rikkoutumisen aiheuttama savu puhututtaa..

Katsoin juuri ensimmäisen Youtubeen lataamani videon. Yhteensattumako, mutta olen ladannut sen palveluun marraskuussa 2006 eli samaan aikaan kuin Google osti sen. 30.11.2006 lataamassani NTNU-luennossani puhun median digitalisoitumisesta ja konvergoitumisesta sekä niiiden vaikutuksista niin mediaan, mediankuluttajiin kuin teknologiaankin.

Katsoin luentoni nyt yhdeksän vuoden jälkeen. Perustellusti voin sanoa osuneeni luennossani visionäärisesti napakymppiin – yhtään liioittelematta. iPhone julkaistiin vasta seuraavana vuonna.

227 000 katsojaa ja otos BBC-dokkariin

En ole ollut Youtubessa mitenkään aktiivinen. Olen ladannut palveluun 156 videota ja ne ovat keränneet yhteensä 227 736 katsomiskertaa. Katsotuin video, suttuinen otos raviradalla tapahtuneesta onnettomuudesta, kertoo, mikä ihmisiä netissä kiinnostaa. Sitä on katsottu 107 000 kertaa. Toisaalta, toiseksi suosituin videoni on Pähkinänsärkijä -baletista, joten ehkä meillä on toivoa.

roexae youtubessa
Youtuben katsotuimmat videot kanavalla roexae

Sijalla 10 oleva video lienee kuitenkin se katsotuin kaikista. Video päätyi – luvallani ja Creative Commons lisenssillä – BBC-dokumenttiin, jossa kerrotaan epäsosiaalisesta käyttäytymisestä ja ylikansoituksesta. Metasanat auttoivat dokumentintekijöitä videon löytymisessä. Youtube on maailman toiseksi suurin hakukone, kuten mainitsin.

Mediakulutus on muuttunut

Youtube ja muut videopalvelut ovat muuttaneet katsomistottumuksiamme. Lapseni (19 ja 15) katsovat enemmän liikkuvaa kuvaa videopalveluista kuin suoraan televisiosta. Myös itse katson sarjani mielummin HBO:sta ja Netflixistä, kuin jakso kerrallaan televisiosta – lisäksi katson ne muulla laitteella kuin televisiolla. Veikkaan, ettemme ole ainoita. Mediakonvergenssi, ensimmäisen Youtube-videoni aihe, tapahtui.

Live 2011 -kanavalla 415 000 katsojaa

Olen toki ollut aktiivinen tubessa muutenkin. Ideoin Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle Youtube-kanavan vuodeksi 2011. Päivittäinen ja säännöllinen organisaatioiden tekemä videotuotanto ei tuolloin todellakaan ollut arkipäivää. Videojuttujen tekoa kummasteltiin hieman myös organisaation sisällä.

Millaisia muistoja ja dokumentteja meille olisi jäänyt tuosta huimasta vuodesta ilman videoita? Ajottain, kun haussa pongahtaa esiin Live2011 -kanavan videoita, ymmärrän, että teoillani oli myös merkitystä yhden Suomen suurimpiin liittyvän kulttuuritapahtuman dokumentoinnissa. Samalla moni nuori mediaopiskelija sai mahdollisuuden kouluttautua tulevaisuuden mediatyöntekijäksi. Muistot häviävät, videot pysyvät.

Millainen muisto meillä olisi maailman kuulun taiteilijan Tobias Rehbergerin Logomoon suunnittelemasta huikeasta kahvilataideteoksesta Nothing Happens for a Reason? Työntekijöillä on muisto tästä Artekin huonekaluilla sisustetusta ”migreenikahvilana” ja lukuisat kahvilasta kertoneet design-lehdet ovat päätyneet jo paperinkeräykseenn –  mutta tältä se näytti ja näyttää edelleen Youtubessa:

 

Pieni, mutta suurella sydämellä

Viime lauantaina kuuntelin ylpeänä opiskelijamme puhetta. Tietokilpailut ovat intohimoni ja pelaan säännöllisesti pubivisaa. Käyn viikottain pelaamassa viisihenkisen joukkueeni kanssa paikallisessa kortteliravintolassa Turussa. Joukkueessamme on kolme humakilaista: viestintäpäällikkö, lehtori ja opiskelija.

Lauantai-iltana seisoimme Viking XPRS:n lavalla. Taustalla soi Queenin: We Are The Champions. Olimme juuri voittaneet pubivisailun suomenmestaruuden. Joukkeemme kuopus, Humakissa yhteisöpedagogiikkaa toista vuotta opiskeleva Jael Silander, oli ottanut järjestäjiltä mikrofonin käteensä ja piti puheen, jota kuuntelin ylpeänä ja tyytyväisenä.

Voiton huuman ollessa makeimmillaan hän muistutti, että se, että olimme nyt lavalla, ei ole vain meidän viiden ansiota, vaan visailukauden aikana joukkueessamme on ollut varahenkilöinä kolme muutakin: Petri, Heikki ja Jirka. Suuri kiitos ja palkinto kuuluu myös heille. Samalla Jael muistutti, että tänään pallo oli pomppinut meille, mutta että kuka tahansa laivalle karsintojen kautta päässeistä joukkeista voisi olla lavalla meidän tilallamme.

Pieni, mutta erittäin hieno ele. Ajattelin, että tätä on yhteisöllisyys. Tällaisia hienoja nuoria ihmisiä meille valikoituu opiskelemaan. Voitonhetkelläkin muut huomioivia, sosiaalisesti tiedostavia ja fiksuja ihmisiä.

Alla olevassa  videossa palataan laivalle visailutunnelmiin. Jaelin puhe alkaa kohdasta 1:55.

Opiskelijat kertovat meille usein, että Humakin parhaita piirteitä on henkilökunnan helppo lähestyttävyys. Olemme pieni ammattikorkeakoulu, jolla on suuri sydän. Ehkä Jaelin voittopuhe, yhteinen harrastus, joka kokoaa opiskelijan ja henkilökunnan saman pöydän ympärille, on konkreettinen osoitus siitä, että verkkosivuiltammekin löytyvät arvomme eivät ole vain sananhelinää: avoimuus, yhteisöllisyys ja inhimilliset arvot ovat osa kaikkea kanssakäymistämme. Ainakin viime lauantaina minusta tuntui voimakkaasti siltä.

Kiitos hienoista visailuhetkistä: Matti, Maria, Esa ja Jael. Kiitos Turun Martin kaupunginosan tsemppaavat kanssakilpailijat ja muut joukkueet. Tässä olimme kaikki yhdessä mukana.

Suomenmestarit
Likaisen Tusinan Paluu, Turun Hugosta, on pubivisailun suomenmestari. Kuvassa Maria, minä, Matti, Jael ja Esa.

Jälkikäteen ajatellen voittomme perusta rakennettiin visailupaikkamme kovassa tasossa, jossa menestyminen vaati täydellisen onnistumisen. Jotain tasosta kertoo, että finalistien (noin 80 joukkuetta) 13. parhaan joukkueen joukossa oli kolme ravintolamme joukkuetta. Vaikka olimme kilpailijoita keskenämme, olimme myös toistemme suurimpia kannustajia ja toistemme parhaita valmentajia. Siispä kiitokset Steam ja kiitokset Jukolautaset. Olette aivan parhaita.

Ja lopuksi tunnelmiin neljän kuukauden takaa, kun vielä olimme takaa-ajajia. Näihin tunnelmiin. Baaripahkina, ole hyvä.

Kerran viestinnässä – aina viestimässä?

Otsikon ajatus tuli mieleeni viimeksi tänään suunnattuani matkani Teatterikorkeakoululta kohti Kalasatamaa. Tiesin, että Kalasatamasta kulkee HSL:n poikittaisliikenteen bussi 56 Humakin Helsingin TKI-keskukseen (Ilkka) Haagaan. Ilmeni, että tämäkin tavallinen bussimatka muuttuisi viestintämatkaksi.

Työn- ja vapaa-ajan raja on veteen piirretty viiva

Keskustellaan paljon siitä, kuinka erityisesti tietotyötä tekevillä työ- ja vapaa-ajan välinen raja hälvenee. Aikaisemmin, kun suljit konttorin oven, työt jäivät toimistoosi. Nyt toimisto kulkee siellä, missä sinäkin. Kuvaavaa on tämän blogitekstin kirjoittaminenkin: Kello on 17:26 ja kirjoitan tätä bussissa matkalla Turkuun. Voisin käyttää aikani toisinkin, esimerkiksi katsomalla Netflixistä Jälkiä jättämättä –sarjaa, mutta pohdin ajatuksia, jotka liittyvät työn muuttuvaan ja mobiiliin luonteeseen ja liudentuvaan rajaan työn ja vapaa-ajan välillä. En koe tekeväni työtä – vaikka toki kirjoittamalla blogitekstiä työnantajani sivuston alle monet näin varmasti ajattelevat. Itselleni tämä on tylsän matka-ajan käyttämistä mielekääseen toimintaan: kirjoittamiseen. Teenkö siis työtä vai en?

Työ hiipii viestintäteknologian, älypuhelinten, työpaikan tablettien ja läppäreiden kautta vapaa-aikaamme, mutta kuinka määrittelemme vapaa-aikamme?

On the Road in Kallio

Olin ensimmäistä kertaa Kalliossa ja Kalasataman metroasemalla. Bussin 56 lähtöpaikka on ”Kalasatama”, mutta moottoritien rampin alla metroasemaa lähestyessäni mieltäni kalvoi epäilys. Voisiko bussipysäkki olla tällaisessa paikassa? Olimme juuri lisänneet uusille verkkosivuillemme kattavimmat ohjeet TKI-keskukseen (ja Valkeaan Taloon) matkustamiseen, mutta jos koin itse tällaista epävarmuutta opastamassamme paikassa, kokisivatko sitä toisetkin? Voisinko helpottaa seuraavan samoilla hoodeilla liikkuvan Humakiin pyrkivän kokemusta reitistä? Ehkäpä joku teistä löytää perille helpommin tämän kirjoituksen avittamana. Siispä matkastani tuli viestintämatka tämän asian selvittämiseksi.

Kalasatama HSL bussi 56
Tässä vaiheessa mieltäni kalvoi epäilys. Humakin Helsingin TKI-keskus? Pääseekö sinne täältä? Mitä, jos pysäkki olisikin tuolla ylhäällä – koetin onneani ja jatkoin alakautta. Hyvä valinta!

Spontaani kenttähaastattelu

Metroaseman luona katselin ympärilleni, mutta bussipysäkkiä ei näy eikä näy opasteitakaan. Pysäytän ohi kulkevan naisen ja kysyn, tietäisikö hän reittiä pysäkille.

– Olen matkalla samalle pysäkille. Se lähtee tuolta Tilastokeskuksen edestä. Kun tämä linja avattiin, etsin sitä itsekin ja soitin HSL:n palvelunumeroon, josta minut yritettiin ohjata paikalle, tuntematon nainen kertoi. Olin siis oikealla asialla! Bussipysäkin löytyminen ei siis ollut helppoa paikallisellekaan.

HSL:n poikittaisliikenteen bussipysäkki bussille 56 löytyy Tilastokeskuksen edestä läheltä Kalasataman metroasemaa Työpajankadulla. Pysäkin numero on 3239. Alla olevat kuvat auttavat hahmottamaan pysäkin paikkaa. Kuvasin bussia odotellessani muutamia selventäviä valokuvia (ja käsittelin ne tässä bussissa istuessani). Kuvatessa päätin käyttää jotakin niistä tavalla tai toisella Haagaan kulkemisesta kertovassa kohdassa sivuillamme. Ne päätyivätkin vapaamuotoisempaan blogitekstiin.

Luonnollisesti jaoin kuvan matkan varrella sosiaaliseen mediaan. Tässä instagramiin välittämäni kuva. Se auttaisi tämänkin blogitekstin myöhemmässä näkyvyydessä (ks. jäljempänä).

Bussi 56 Kalasatama pysäkki
Poikittaisliikenteen bussipysäkki bussille 56 sijaitsee Työmiehenkadulla.

Sopii myös Pääradan varrelta pohjoisesta tuleville

Bussi kulki Käpylän aseman kautta. 56:nen palvelee siis myös Pohjoisesta päärataa pitkin paikallisjunalla kulkevia. Monet matkannevat Pasilaan, josta ovat vaihtanneet Huopalahden asemalle menevään junaan. Sieltä on kuitenkin lähes kilometrin matka TKI-keskukseemme, kun bussi 56 pysähtyy aivan toimipisteemme edessä.

HSL 56 bussin pysäkki Käpylässä
Myös Käpylän rautatieasema on HSL bussi 56:sen pysähtymispaikka.

Matka Kalasatamasta Käpylään kestää (ruuhkan ulkopuolella) 14 minuuttia, ja Käpylästä TKI-keskukseemme noin kahdeksan minuuttia lisää.

Tilaisuus viestintään tuli siis arvaamatta. Vai onko niin, että ammattilainen skannaa koko ajan ympäristöään työnsä näkökulmasta? Veikkaan, että moni kulttuurituotannon lehtoreistamme pohtii kulttuuritapahtuman osallistujana tapahtuman tuotannollisia puolia sekä ottaa kokemuksistaan mahdollisesti eläviä esimerkkejä luennoilleen. Kertokaa, jos olen väärässä.

Tämän tarinan anatomiaa viestinnän näkökulmasta ja kuinka verkko toimii

Kuinka tätä tarinaa ja sen taustaa voidaan tarkastella organisaatioviestinnän näkökulmasta? Tulkintoja on varmasti useampia, mutta moni hakukoneiden algoritmejä tunteva on varmasti huomannut, kúinka olen viljellyt kirjoituksessani tiettyjä sanoja säännönmukaisesti jopa tautologian rajoja paukutellen. Sanat: bussi, 56, poikittaisliikenne, HSL, Kalasatama, Humak, Helsingin TKI-keskus toistuvat artikkeleissa ja ennen kaikkea artikkelin ja erityisesti tässä julkaistujen kuvien metatiedoissa.

Hakukoneet tykkäävät a) pitkästä tekstistä, jossa b) toistuu hakutermien kannalta olennainen sana useampaan kertaan, c) jonka otsikko tukee hakulauseketta (ei tässä kirjoituksessa), d) jonka kuviin on kirjoitettu kaikki [piilossa olevat] kentät hakusanojen kannalta relevantisti, myös se viimeinen näkövammaisten lukulaitteille tarkoitettu kenttä, e) artikkelissa on relevantteja linkkejä (muttei liikaa) ja e) artikkelin asiasanat ovat linjassa kaikkien edellä mainittujen kanssa.

Kun linkit on julkaistu, niiden toimivuus kannattaa ajoittain tarkastaa, sillä toimimattomista linkeistä taas rangaistaan. Sen olemme verkkosivu-uudistuksessa oppineet. Se, mitä tällä sivulla siis näkyy lukijalle, on vain pieni osuus siitä, mitä kaikkea olen sivuille tehnyt bussimatkani aikana. Huomaa kuitenkin, etten käyttänyt linkkejä aivan ensimmäisissä kappaleissa. Haluanhan, että vierailijat pysyvät tovin sivullani ennenkuin surffaavat pois antamani linkin kautta.

Kun näitä kaikkia noudatetaan kirjoituksissa, hakukoneet havaitsevat sen relevantiksi ja nostavat sitä korkeammallle hakutuloksissa. Luonnollisesti jaan tämän kirjoituksen muutaman sosiaalisen median kanavan kautta. Se lisää artikkelin näkyvyyttä.

Mutta mitä hyötyä tästä oli Humakille?

Ei kenties mitään. Sitä on vaikea mitata, mutta We are here to serve. Internet on jakamista. Ehkä helpotan kirjoituksella jonkun epätietoisen ihmisen arkea, joka tuskailee Kalasatamassa bussipysäkin perään. Ehkäpä hän löytää perille asuinpaikkansa näkökulmasta sujuvampaa ja nopeampaa reittiä Valkeaan Taloon. Ehkäpä kävijä löysi tälle sivulle hakukoneen kautta ja saa sen kautta positiivisen kokemuksen Humakista: Kiitos, Humak, löysin perille!

Auttamalla ja tarjoamalla relevanttia tietoa oikeassa tilanteessa, annan positiivisen kuvan organisaatiostani. Sama pätee sosiaalisen median kautta jaettuun tietoon: teenkö töitä, jos jaan somen kautta työpaikkani viestejä vai jaanko – todennäköisesti itseni kaltaisille henkilöille – ammatillisesti mielenkiintoista tietoa eteenpäin?

Toinen perusteeni tälle kirjoitukselle on, että monilla kampuksillamme on juuri alkanut tai alkamassa viestinnän opintojakso. Monet opiskelijamme laativat pienprojekteina tunneillaan tilaustyönä viestintäsuunnitelmia pienille ja suuremmille järjestöille sekä kulttuurialan organisaatioille. Ehkäpä tästä on hyötyä heille ja heidän kauttaan myös työelämäkumppaneillemme. Kiitokseksi siitä, että he tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden oppimiseen oikeiden projektien eikä vaan tunneilla päntättävän teorian kautta.

Ja kas, siinä tuli samalla vahingossa kolmaskin: tässä avautui samalla mahdollisuus kertoa työelämäläheisestä pedagogiikasta lukijoille esimerkin kautta. Se ei ollut tarkoitus, mutta samalla tuki yhtä viestinnän keskeisistä sisällöistämme.

Turun kelmeä valo hehkuu jo taivaanrannassa. Kahden tunnin matkani vierähti nopeasti. Mielestäni hyvin käytettyä vapaa-aikaa. Nyt lisään vain avainsanat tuohon oikealle (–>, sinulle ne näkyvät alhaalla) ja se oli siinä. Kiitos seurasta ja  toivottavasti löysit perille. Välkommen åter!

Sisällöntuotantovinkki

Mutta vielä nopea käytännön vinkki: suomi perustuu postpositioihin, mutta hakukoneet on rakennettu prepositiomaissa. Tähänkin on olemassa html-tägi, joka helpottaa hakukonetta tajuamaan suomea paremmin. Käytä koodia <span> </span> merkitsemään sanan runko. Esimerkiksi Humakissa saattaa olla hankala hakukoneen ymmärtää hakusanaksi Humak. Voit parantaa hakukonenäkyvyyttä (puhutaan SEO:sta, hakukoneoptimoinnista)  sijoittamalla -ssa -päätteen tekstieditoripuolella eli koodipuolella em. koodien väliin.

Unohda Powerpoint ja Prezi, osallista Kahootilla

Keväällä 2013 esittelin kollegoilleni uutta Kahoot-nimistä sovellusta. Norjan vuosieni kollega NTNU:sta, apulaisprofessori Alf-Inge Wang, oli työryhmineen kehittänyt sovelluksen, jonka avulla oppituntien ”pistokokeet” voitiin pelillistää oppilaita innostavalla tavalla.

Tehtyäni itse ensimmäisen Kahootini luokalliselle opiskelijoita, ymmärsin, että käsissäni oli jotain muuta kuin pelkkä kyselysofta. Kädessäni oli uusi, osallistava ja innostava pedagoginen työkalu. Luokassa olleet opiskelijat tekivät tietämättään historiaa. He olivat palvelun ensimmäiset käyttäjät Suomessa ja ensimmäisten joukossa myös maailmassa.

Aristoteles, Platon, Weber – visailu poliittisen historian klassikoista

Käytin Kahootia ensimmäisen kerran vetämälläni Hallinto ja politiikka -kurssilla. Pitkän luentosarjan päätteeksi kysyin opiskelijoita, mitä he muistivat tunneilla käsitellyistä poliittisen filosofian klassikoiden ajatuksista. Tämä Kahootini on vieläkin olemassa.

Kahoot
Kaikkien aikojen ensimmäinen kysely käsitteli poliittisen filosofian klassikoiden ajatuksia.

Opiskelijat innostuivat ja kysymysten välillä nähty ranging-lista aiheutti kohinaa. Luento oli kokemus myös opettajalle (jona tuolloin työskentelin) erilainen. Mieti: Innostununeesti poliittisesta filosofiasta kuhiseva opiskelijajoukko.

Kokemus oli pakko jakaa muillekin Humakissa. Nyttemmin monet lehtoreistamme käyttävät Kahootia oppitunneillaan. Ehkäpä joku teistä voisi jakaa omia kokemuksiaan alla olevaan kommenttikenttään tai kertoa, mistä aiheista on tehnyt Kahootin?

Kalvosulkeiset Powerpointissa ovat eilispäivää

En ole koskaan ollut powerpointin tai muidenkaan esitystyökalujen ystävä. Kalvosulkeisten sijaan pidän enemmän visuaalisista esityksistä. Niiden etuna on, että voit käyttää samaa kalvosarjaa muutoksitta eri yleisöille – sopeutat vain puheesi kulloisellekin kuulijakunnalle.

Prezi, johon siihenkin tutustuin perustajansa (Peter Arvain) kautta, jo vuonna 2009, oli itselleni innostava esitystyökalu. Prezi mahdollisti lineaarisen esitystavan rikkomisen, entistä visuaalisemmat ja näyttävämmät esitykset sekä aineiston käyttämisen uudella tavalla erilaisia esityspolkuja määrittelemällä.

Mutta Prezissäkään ei ollut vuorovaikutteisuutta. Se oli näyttävä, mutta silti passiivinen puhujalta yleisölle esitystyökalu. Pidän yleisön osallistamisesta. Havainnollistavat esimerkit yleisöstä elävöittävät luentoa. Mutta kysypä auditoriolliselta väkeä mielipiteitä: olet onnekas, jos saat edes yhden avaamaan suunsa..

Survey-kyselyn avulla kaikki osallistuvat

Ei kestänyt kauaa, kun hylkäsin Kahootin kilpailulliset visat. Luennoin usein sosiaalisesta mediasta tai viestinnän ilmiöistä yleisemminkin. Yksi hyvä tapa havainnollistaa viestinnän muutosta verkossa on kysyä yleisön käyttäjäosuuksia eri palveluista. Sen sijaan, että kysyisin knoppitietoa, kysyn ”Tuleeko sinulle painettu sanomalehti kotiin?” tai ”Käytätkö Twitteriä?” ja yleisön jakauman perusteella voin räätälöidysti saamani datan perusteella kuvata, kuinka yleisö vertautuu yleisiin käyttäjäkokemuksiin, -tapoihin tai tilastoihin sosiaalisen median käytössä. Näin yleisöstä tulee osa opetusaineistoa uudella ja osallistavalla tavalla. Tietysti tämä vaatii esiintyjältä sitä, että hän on sisäistänyt aiheensa ja osaa puhua siitä ilman muistiinpanoja.

Survey Kahootilla
Ruutukaappaus sosiaalisen median esityksissäni käyttämästä Kahootista. Riippuen kohderyhmästä näiden vastausgraafit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan.

Monet opiskelijoistamme ovat olleet kyselyideni kohteena. Jokaisella kerralla luentoni on ollut taatusti erilainen. Ylläoleva someprofiili-kyselykin löytyy Kahootista.

Viime toukokuussa vedin sosiaalisen median parissa työskenteleville ammattilaisille survey-kyselyn tekijänoikeuksista sosiaalisessa mediassa. Meille kaikille tekijänoikeusasioiden tuntemus on pääpiirteissään selvää, mutta niiden soveltaminen saattaa joskus olla hankalaa.

Monet tulivat kiittämään luennon jälkeen sen olleen erittäin opettavaisen ja mielenkiintoisen myös ammattilaiselle. Erityisen mielenkiintoista oli ollut nähdä yleisön (anonyymi) jakauma vaikkapa kysymykseen ”milloin tekijänoikeus teokseen syntyy?” vastausvaihtoehtojen ollessa: se on omaperäinen, se on taiteellisesti merkittävä, se on taiteilijan tekemä vai kun tekijä merkitsee teoksensa©:llä. Jokainen kohta sai vastauksia, mutta vain yksi niistä on tekijänoikeuslain mukaan merkittävä.

Voit vain kuvitella, millaista keskustelua tällaisen kysymyksen perusteella nousee.

Myös opiskelijoiden raportointi- tai esitystyökaluksi

Olen jakanut Kahootini verkossa ja niitä voi hyödyntää sieltä vapaasti. Mikään ei estä käyttämästä Kahootia myös oppilaiden työvälineenä. Poikani ja hänen kaverinsa olivat saaneet tehtäväksi pitää esityksen vitamiineista terveystiedon tunnilla.

Paperinmakuisen esityksen sijaan, pojat päättivät tehdä Kahootin. Opettaja ihmetteli hieman, miksi pojat vaativat luokkaa ottamaan kännykkänsä esiin, mutta esityksen jälkeen opettaja oli myyty. Pojat saivat arvosanakseen kympin ja luokka kohisi innostuneena.

Vitamiinikysely Kahootilla peruskoulussa.
Poikani ja hänen kaverinsa terveystiedon tunnilla pitämä vitamiinikysely.

Esittelen tässä blogissani ajoittain erilaisia viestintään, viestintäteknologiaan, sosiaaliseen mediaan liittyviä asioita sekä kerron vinkkejä ja ajatuksia jo tuttuihin palveluihin liittyen.

Käyn aika ajoin luennoimassa sosiaalisesta mediasta ja muista media-alan ilmiöistä. Uskon jakamiseen ja jakamisen kautta syntyvään lisäarvoon. Niinpä Prezini, Kahootini ja monet muut tuotokseni ovat vapaasti luettavissa, saatavissa ja käytettävissä verkossa.

Jarmo Röksä
Selvitin viime viikolla Jyväskylän kampuksella opiskelijoillemme, mitä tarkoittaa bouncing rate, kun puhutaan verkkopalvelusta. Yllätyksekseen noin parikymppinen yleisö havaitsi olevansa itsekin kalkkiksia somekäyttäytymisessään, kun heitä verrattiin surveyn avulla 13-vuotiaisiin. Kuvaaja: Minna Paasu

Uudet verkkosivut

Vanhat verkkosivut tiensä päähän

Viime viikkoina olemme täällä Humakin viestinnässä luoneet sisältöä uusille verkkosivuille. Vanhat verkkosivut ovat vuosien mittaan tulleet tiensä päähän niin käytettävyyden kuin julkaisujärjestelmänsäkin näkökulmasta. Sivuille oli vuosien mittaan kertynyt useita erilaisia navigointitapoja ja tekemiemmi kyselyjen mukaan monen vierailija ensimmäinen kokemus oli eksymisen tunne. Samalla sivustot olivat hankalat myös keskeisten kohderyhmiemme: opiskelijoiksi haluavien ja kumppaneidemme näkökulmasta.

Humak.fi vanhat verkkosivut
Humakin vanhojen verkkosivujen etusivu.

Karsittu sisältö, yksinkertaistettu navigointi, tarkennetut kohderyhmät  ja ennenkaikkea dynaamisuus

Sisäiseen viestintään ja sisäisten dokumenttien hallintaan Humakilla on omat vakiintuneet työkalunsa. Dokumenttien hallinnan helpottamiseksi syksyllä 2014 otettiin käyttöön oma wikialusta. Sisäisen informaation levittämiseen verkkosivujen kautta ei ollut tarvetta ja näin pystyttiin poistamaan tarve päivittää tieto kahteen paikkaan. Sivujen ylläpito helpottuisi siis jatkossa. Sisältöä voitiin tarkastella nyt vain ulkoisen ja sidosryhmäviestinnän näkökulmasta. Sivumäärää voitiin karsia paljon vanhasta.

Sisältö voitiin niputtaa selkeämpiin ja isompiin kokonaisuuksiin, mutta samalla voitiin vähentää navigointitasoja. Eksyminen sivuille toivon mukaan vähenee jatkossa. Uskon, että opiskeluun ja kumppanuuteen liittyvä tieto on nyt helpommin löydettävissä sivuillamme.

Kuvakaappaus Humak.fi:stä

Kuvakaappaus Humakin uusilta verkkosivuilta. Kohdassa esitellään alueyksiköt.

Myös teknologia oli ajanut vanhojen sivujen ohi. Kävijätilastoja tarkasteltaessa tuli selväksi, etteivät sivumme toimineen optimaalisesti lähes puolelle sen käyttäjistä. Sivut eivät olleet dynaamiset. Toisin sanoen ne eivät toimineet kunnolla, kun niillä vierailtiin tableteilla tai kännyköillä. Oletettavasti tämän liikenteen määrä ei ainakaan vähene tulevaisuudessa, joten sivustoista tehtiin skaalautuvat eri päätelaitteisiin.

Analytiikka rakentamisen apuna

Sivuja suunniteltaessa hyvänä apuna on kohderyhmäanalyysin lisäksi toiminut vanhonen sivujen analytiikkatiedot. Tiedot siitä, mille sivuille kävijät ovat tulleet, milloin he ovat siellä käyneet ja mikä on ollut heidän reittinsä sivuilla ovat olleet kullanarvoisia sen päättämiseksi, mitä tietoa sivuilla pitää priorisoida.

Esimerkiksi henkilöhaku ja yhteystiedot löytyvät nyt sivun yläreunan hakukentästä ilman valikkotoiminnallisuuksia tai ylimääräisiä klikkauksia. Jos henkilö muistaa tavanneensa Humanistisen ammattikorkeakoulun viestintäpäällikön, muttei muista hänen nimeään, löytyy yhteystietoni ensimmäisenä hakutuloksena kun haku-kenttään kirjoittaa sanan ”viestintäpäällikkö”. Kuvasta voi sitten tarkistaa, onko kyseessä tavattu henkilö. (Tosin kuvissa olemme antaneet henkilöstöllemme mahdollisuuden myös jättää diskreetisti valokuva pois henkilökortistaan).

Sosiaalinen media kiinteäksi osaksi sivustoa

Sosiaalinen media on sivuillamme muutakin kuin jakonappi. Blogimme sijaitsivat vanhojen sivujen yhteydessä bloggerissa ja menetimme siinä blogien tuoman vetovoimaisuuden liikenteen lisääjänä omille sivuillemme. Blogeissamme kerromme asiantuntemuksestamme, opiskeluista humakissa sekä toimialoistamme, joten on loogisesti selvää, että sivumme olisivat luonnollinen paikka kertoa tästä lisää. Siis vanhat toimialablogimme (yhteisöpedagogiikka, kulttuurituotanto ja tulkkausala) palaavat nyt osaksi www.humak.fi -sivustoa. Yhteisöpedagogiikan blogi on jatkossa yhteisopedagogiikkaa.humak.fi entisen yhteisopedagogiikkaa.blogspot.fin sijaan.

Instagram-syöte
Uutisten yhteyteen sen asiasanoista tehty kuvanosto Instagramista.

Lisäksi haastoin yhteistyökumppannimme sivujen kehittämisessä tuomaan sisältöä sosiaalisen median kanaviltamme osaksi sivujamme. Näet etusivulla laatikon, jossa on uusimmat Instagram kuvamme, twiittimme, Facebook-päivityksemme ja youtube-videomme. Lisäksi uutisten yhteydessä meillä on täysin uudenlainen – veikkaan ettei kenelläkään muulla ole vielä vastaavaa – instagram-sovellus. Ehkäpä löydät sen joistakin uutisista.

Saavutettavuus

Pyrimme siihen, että sivumme ovat saavutettavia. Kirjoitamme kaikki kuvamme auki kuvauskenttiin ja olemme lisänneet sivuille oman paikan viittomakielisille käännöksille. Toivon mukaan saamme näitä videoita ajan mittaa asiantuntuntevien ja osaavien tulkkausalan opiskelijoiden tuottamina.

Anna palautetta

Tässä vain muutamia poimintoja verkkosivu-uudistuksesta ja sen taustoista. Mutta toimivan organisaation sivut eivät ole koskaan valmiit. Tästä käännetään uusi lehti. Rakentaminen ja muokkaaminen ovat vasta alussa. Kuulemme mielellämme kommentteja uusista sivuista sekä ajatuksiasi siitä, millaiset sivujen tulisi. Myös sisällölliset kehitysehdotukset ovat tervetulleita.

Päivitetty 28.4.2015: Osa kommenteista on poistettu myöhemmin kommentin lähettäneet henkilön toivomuksesta.