Pieni, mutta suurella sydämellä

Viime lauantaina kuuntelin ylpeänä opiskelijamme puhetta. Tietokilpailut ovat intohimoni ja pelaan säännöllisesti pubivisaa. Käyn viikottain pelaamassa viisihenkisen joukkueeni kanssa paikallisessa kortteliravintolassa Turussa. Joukkueessamme on kolme humakilaista: viestintäpäällikkö, lehtori ja opiskelija.

Lauantai-iltana seisoimme Viking XPRS:n lavalla. Taustalla soi Queenin: We Are The Champions. Olimme juuri voittaneet pubivisailun suomenmestaruuden. Joukkeemme kuopus, Humakissa yhteisöpedagogiikkaa toista vuotta opiskeleva Jael Silander, oli ottanut järjestäjiltä mikrofonin käteensä ja piti puheen, jota kuuntelin ylpeänä ja tyytyväisenä.

Voiton huuman ollessa makeimmillaan hän muistutti, että se, että olimme nyt lavalla, ei ole vain meidän viiden ansiota, vaan visailukauden aikana joukkueessamme on ollut varahenkilöinä kolme muutakin: Petri, Heikki ja Jirka. Suuri kiitos ja palkinto kuuluu myös heille. Samalla Jael muistutti, että tänään pallo oli pomppinut meille, mutta että kuka tahansa laivalle karsintojen kautta päässeistä joukkeista voisi olla lavalla meidän tilallamme.

Pieni, mutta erittäin hieno ele. Ajattelin, että tätä on yhteisöllisyys. Tällaisia hienoja nuoria ihmisiä meille valikoituu opiskelemaan. Voitonhetkelläkin muut huomioivia, sosiaalisesti tiedostavia ja fiksuja ihmisiä.

Alla olevassa  videossa palataan laivalle visailutunnelmiin. Jaelin puhe alkaa kohdasta 1:55.

Opiskelijat kertovat meille usein, että Humakin parhaita piirteitä on henkilökunnan helppo lähestyttävyys. Olemme pieni ammattikorkeakoulu, jolla on suuri sydän. Ehkä Jaelin voittopuhe, yhteinen harrastus, joka kokoaa opiskelijan ja henkilökunnan saman pöydän ympärille, on konkreettinen osoitus siitä, että verkkosivuiltammekin löytyvät arvomme eivät ole vain sananhelinää: avoimuus, yhteisöllisyys ja inhimilliset arvot ovat osa kaikkea kanssakäymistämme. Ainakin viime lauantaina minusta tuntui voimakkaasti siltä.

Kiitos hienoista visailuhetkistä: Matti, Maria, Esa ja Jael. Kiitos Turun Martin kaupunginosan tsemppaavat kanssakilpailijat ja muut joukkueet. Tässä olimme kaikki yhdessä mukana.

Suomenmestarit
Likaisen Tusinan Paluu, Turun Hugosta, on pubivisailun suomenmestari. Kuvassa Maria, minä, Matti, Jael ja Esa.

Jälkikäteen ajatellen voittomme perusta rakennettiin visailupaikkamme kovassa tasossa, jossa menestyminen vaati täydellisen onnistumisen. Jotain tasosta kertoo, että finalistien (noin 80 joukkuetta) 13. parhaan joukkueen joukossa oli kolme ravintolamme joukkuetta. Vaikka olimme kilpailijoita keskenämme, olimme myös toistemme suurimpia kannustajia ja toistemme parhaita valmentajia. Siispä kiitokset Steam ja kiitokset Jukolautaset. Olette aivan parhaita.

Ja lopuksi tunnelmiin neljän kuukauden takaa, kun vielä olimme takaa-ajajia. Näihin tunnelmiin. Baaripahkina, ole hyvä.