Ystävänpäivä, joka mullisti internetin

Kymmenen vuotta sitten, 14.2,2005, kolme eBaystä lähtenyttä kaverusta perustivat YouTuben. Tuota ystävänpäivää voidaan hyvällä syyllä sanoa päiväksi, joka mullisti internetin. Tänään, tasan kymmenen vuotta myöhemmin, videoliikenteen osuus kaikesta internetliikenteestä on huimat 79%.

Liikenteen kärjessä ovat Netflix (32%) ja Youtube (19%, kesäkuu 2014). Kasvu on ollut huimaa, sillä vielä marraskuussa 2013 videoliikenteen osuus oli 53%. Video on muuttanyt myös mobiili-internetin ja videoliikenteen osuus mobiilidatassa oli vuoden 2014 lopussa 53%.

Ensimmäinen Youtubeen lataamani video

Youtube ehti vanheta vain vuoden, kun Google osti palvelun itselleen 1.65 miljardilla dollarilla. Hyvä ostos, sillä tänä päivänä Youtube on [läntisen] maailman toiseksi suosituin hakukone. Hämmästelen, etteivät organisaatiot ole ymmärtäneet tätä vielä päivittäisviestinnässään. Videotuotantoon kuluva aikakaan ei voi olla syynä, sillä olisin tehnyt tämän blogipostauksen videona kirjoittamista nopeammin.

Mopo savuaa -video on kirvoittanut katsojissa varsin kiivasta kommenttia. Mökkimopon kampuran stefan rikkoutumisen aiheuttama savu puhututtaa..

Katsoin juuri ensimmäisen Youtubeen lataamani videon. Yhteensattumako, mutta olen ladannut sen palveluun marraskuussa 2006 eli samaan aikaan kuin Google osti sen. 30.11.2006 lataamassani NTNU-luennossani puhun median digitalisoitumisesta ja konvergoitumisesta sekä niiiden vaikutuksista niin mediaan, mediankuluttajiin kuin teknologiaankin.

Katsoin luentoni nyt yhdeksän vuoden jälkeen. Perustellusti voin sanoa osuneeni luennossani visionäärisesti napakymppiin – yhtään liioittelematta. iPhone julkaistiin vasta seuraavana vuonna.

227 000 katsojaa ja otos BBC-dokkariin

En ole ollut Youtubessa mitenkään aktiivinen. Olen ladannut palveluun 156 videota ja ne ovat keränneet yhteensä 227 736 katsomiskertaa. Katsotuin video, suttuinen otos raviradalla tapahtuneesta onnettomuudesta, kertoo, mikä ihmisiä netissä kiinnostaa. Sitä on katsottu 107 000 kertaa. Toisaalta, toiseksi suosituin videoni on Pähkinänsärkijä -baletista, joten ehkä meillä on toivoa.

roexae youtubessa
Youtuben katsotuimmat videot kanavalla roexae

Sijalla 10 oleva video lienee kuitenkin se katsotuin kaikista. Video päätyi – luvallani ja Creative Commons lisenssillä – BBC-dokumenttiin, jossa kerrotaan epäsosiaalisesta käyttäytymisestä ja ylikansoituksesta. Metasanat auttoivat dokumentintekijöitä videon löytymisessä. Youtube on maailman toiseksi suurin hakukone, kuten mainitsin.

Mediakulutus on muuttunut

Youtube ja muut videopalvelut ovat muuttaneet katsomistottumuksiamme. Lapseni (19 ja 15) katsovat enemmän liikkuvaa kuvaa videopalveluista kuin suoraan televisiosta. Myös itse katson sarjani mielummin HBO:sta ja Netflixistä, kuin jakso kerrallaan televisiosta – lisäksi katson ne muulla laitteella kuin televisiolla. Veikkaan, ettemme ole ainoita. Mediakonvergenssi, ensimmäisen Youtube-videoni aihe, tapahtui.

Live 2011 -kanavalla 415 000 katsojaa

Olen toki ollut aktiivinen tubessa muutenkin. Ideoin Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle Youtube-kanavan vuodeksi 2011. Päivittäinen ja säännöllinen organisaatioiden tekemä videotuotanto ei tuolloin todellakaan ollut arkipäivää. Videojuttujen tekoa kummasteltiin hieman myös organisaation sisällä.

Millaisia muistoja ja dokumentteja meille olisi jäänyt tuosta huimasta vuodesta ilman videoita? Ajottain, kun haussa pongahtaa esiin Live2011 -kanavan videoita, ymmärrän, että teoillani oli myös merkitystä yhden Suomen suurimpiin liittyvän kulttuuritapahtuman dokumentoinnissa. Samalla moni nuori mediaopiskelija sai mahdollisuuden kouluttautua tulevaisuuden mediatyöntekijäksi. Muistot häviävät, videot pysyvät.

Millainen muisto meillä olisi maailman kuulun taiteilijan Tobias Rehbergerin Logomoon suunnittelemasta huikeasta kahvilataideteoksesta Nothing Happens for a Reason? Työntekijöillä on muisto tästä Artekin huonekaluilla sisustetusta “migreenikahvilana” ja lukuisat kahvilasta kertoneet design-lehdet ovat päätyneet jo paperinkeräykseenn –  mutta tältä se näytti ja näyttää edelleen Youtubessa:

 

Unohda Powerpoint ja Prezi, osallista Kahootilla

Keväällä 2013 esittelin kollegoilleni uutta Kahoot-nimistä sovellusta. Norjan vuosieni kollega NTNU:sta, apulaisprofessori Alf-Inge Wang, oli työryhmineen kehittänyt sovelluksen, jonka avulla oppituntien “pistokokeet” voitiin pelillistää oppilaita innostavalla tavalla.

Tehtyäni itse ensimmäisen Kahootini luokalliselle opiskelijoita, ymmärsin, että käsissäni oli jotain muuta kuin pelkkä kyselysofta. Kädessäni oli uusi, osallistava ja innostava pedagoginen työkalu. Luokassa olleet opiskelijat tekivät tietämättään historiaa. He olivat palvelun ensimmäiset käyttäjät Suomessa ja ensimmäisten joukossa myös maailmassa.

Aristoteles, Platon, Weber – visailu poliittisen historian klassikoista

Käytin Kahootia ensimmäisen kerran vetämälläni Hallinto ja politiikka -kurssilla. Pitkän luentosarjan päätteeksi kysyin opiskelijoita, mitä he muistivat tunneilla käsitellyistä poliittisen filosofian klassikoiden ajatuksista. Tämä Kahootini on vieläkin olemassa.

Kahoot
Kaikkien aikojen ensimmäinen kysely käsitteli poliittisen filosofian klassikoiden ajatuksia.

Opiskelijat innostuivat ja kysymysten välillä nähty ranging-lista aiheutti kohinaa. Luento oli kokemus myös opettajalle (jona tuolloin työskentelin) erilainen. Mieti: Innostununeesti poliittisesta filosofiasta kuhiseva opiskelijajoukko.

Kokemus oli pakko jakaa muillekin Humakissa. Nyttemmin monet lehtoreistamme käyttävät Kahootia oppitunneillaan. Ehkäpä joku teistä voisi jakaa omia kokemuksiaan alla olevaan kommenttikenttään tai kertoa, mistä aiheista on tehnyt Kahootin?

Kalvosulkeiset Powerpointissa ovat eilispäivää

En ole koskaan ollut powerpointin tai muidenkaan esitystyökalujen ystävä. Kalvosulkeisten sijaan pidän enemmän visuaalisista esityksistä. Niiden etuna on, että voit käyttää samaa kalvosarjaa muutoksitta eri yleisöille – sopeutat vain puheesi kulloisellekin kuulijakunnalle.

Prezi, johon siihenkin tutustuin perustajansa (Peter Arvain) kautta, jo vuonna 2009, oli itselleni innostava esitystyökalu. Prezi mahdollisti lineaarisen esitystavan rikkomisen, entistä visuaalisemmat ja näyttävämmät esitykset sekä aineiston käyttämisen uudella tavalla erilaisia esityspolkuja määrittelemällä.

Mutta Prezissäkään ei ollut vuorovaikutteisuutta. Se oli näyttävä, mutta silti passiivinen puhujalta yleisölle esitystyökalu. Pidän yleisön osallistamisesta. Havainnollistavat esimerkit yleisöstä elävöittävät luentoa. Mutta kysypä auditoriolliselta väkeä mielipiteitä: olet onnekas, jos saat edes yhden avaamaan suunsa..

Survey-kyselyn avulla kaikki osallistuvat

Ei kestänyt kauaa, kun hylkäsin Kahootin kilpailulliset visat. Luennoin usein sosiaalisesta mediasta tai viestinnän ilmiöistä yleisemminkin. Yksi hyvä tapa havainnollistaa viestinnän muutosta verkossa on kysyä yleisön käyttäjäosuuksia eri palveluista. Sen sijaan, että kysyisin knoppitietoa, kysyn “Tuleeko sinulle painettu sanomalehti kotiin?” tai “Käytätkö Twitteriä?” ja yleisön jakauman perusteella voin räätälöidysti saamani datan perusteella kuvata, kuinka yleisö vertautuu yleisiin käyttäjäkokemuksiin, -tapoihin tai tilastoihin sosiaalisen median käytössä. Näin yleisöstä tulee osa opetusaineistoa uudella ja osallistavalla tavalla. Tietysti tämä vaatii esiintyjältä sitä, että hän on sisäistänyt aiheensa ja osaa puhua siitä ilman muistiinpanoja.

Survey Kahootilla
Ruutukaappaus sosiaalisen median esityksissäni käyttämästä Kahootista. Riippuen kohderyhmästä näiden vastausgraafit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan.

Monet opiskelijoistamme ovat olleet kyselyideni kohteena. Jokaisella kerralla luentoni on ollut taatusti erilainen. Ylläoleva someprofiili-kyselykin löytyy Kahootista.

Viime toukokuussa vedin sosiaalisen median parissa työskenteleville ammattilaisille survey-kyselyn tekijänoikeuksista sosiaalisessa mediassa. Meille kaikille tekijänoikeusasioiden tuntemus on pääpiirteissään selvää, mutta niiden soveltaminen saattaa joskus olla hankalaa.

Monet tulivat kiittämään luennon jälkeen sen olleen erittäin opettavaisen ja mielenkiintoisen myös ammattilaiselle. Erityisen mielenkiintoista oli ollut nähdä yleisön (anonyymi) jakauma vaikkapa kysymykseen “milloin tekijänoikeus teokseen syntyy?” vastausvaihtoehtojen ollessa: se on omaperäinen, se on taiteellisesti merkittävä, se on taiteilijan tekemä vai kun tekijä merkitsee teoksensa©:llä. Jokainen kohta sai vastauksia, mutta vain yksi niistä on tekijänoikeuslain mukaan merkittävä.

Voit vain kuvitella, millaista keskustelua tällaisen kysymyksen perusteella nousee.

Myös opiskelijoiden raportointi- tai esitystyökaluksi

Olen jakanut Kahootini verkossa ja niitä voi hyödyntää sieltä vapaasti. Mikään ei estä käyttämästä Kahootia myös oppilaiden työvälineenä. Poikani ja hänen kaverinsa olivat saaneet tehtäväksi pitää esityksen vitamiineista terveystiedon tunnilla.

Paperinmakuisen esityksen sijaan, pojat päättivät tehdä Kahootin. Opettaja ihmetteli hieman, miksi pojat vaativat luokkaa ottamaan kännykkänsä esiin, mutta esityksen jälkeen opettaja oli myyty. Pojat saivat arvosanakseen kympin ja luokka kohisi innostuneena.

Vitamiinikysely Kahootilla peruskoulussa.
Poikani ja hänen kaverinsa terveystiedon tunnilla pitämä vitamiinikysely.

Esittelen tässä blogissani ajoittain erilaisia viestintään, viestintäteknologiaan, sosiaaliseen mediaan liittyviä asioita sekä kerron vinkkejä ja ajatuksia jo tuttuihin palveluihin liittyen.

Käyn aika ajoin luennoimassa sosiaalisesta mediasta ja muista media-alan ilmiöistä. Uskon jakamiseen ja jakamisen kautta syntyvään lisäarvoon. Niinpä Prezini, Kahootini ja monet muut tuotokseni ovat vapaasti luettavissa, saatavissa ja käytettävissä verkossa.

Jarmo Röksä
Selvitin viime viikolla Jyväskylän kampuksella opiskelijoillemme, mitä tarkoittaa bouncing rate, kun puhutaan verkkopalvelusta. Yllätyksekseen noin parikymppinen yleisö havaitsi olevansa itsekin kalkkiksia somekäyttäytymisessään, kun heitä verrattiin surveyn avulla 13-vuotiaisiin. Kuvaaja: Minna Paasu